Työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskeva muutos

Eduskunta on 10.11.2021 hyväksynyt kilpailukieltosopimuksia koskevat lainsäädäntömuutokset. Työnantajilla on 1.1.2022 alkaen velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta työsuhteen jälkeisen kilpailukiellon ajalta.

Jatkossa työntekijälle tulee maksaa enintään 6 kuukauden kilpailukiellon ajalta korvaus, joka vastaa 40 %:a työntekijän tavanomaisesta palkasta. Yli 6 kuukauden kilpailukiellon osalta korvauksen määrä on 60 %:a työntekijän tavanomaisesta palkasta. Korvauksen määrä lasketaan koko rajoitusajalta, eli määrä ei tällöin voi olla alhaisempi 6 kuukauteen saakka. Korvaus tulee maksaa rajoitusaikana työsuhteen aikana noudatettuina palkanmaksupäivinä. Työsuhteen päättämisen jälkeen maksuajankohdasta voidaan sopia toisin. 

Korvausvelvollisuudesta taas ei voida sopia toisin. Työnantajalla on kuitenkin työsuhteen aikana oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus ilman erityisiä perusteita – ei kuitenkaan enää työntekijän irtisanoutumisen jälkeen. Noudatettavan irtisanomisajan pituus on kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, vähintään kuitenkin 2 kuukautta. Lyhyemmästä irtisanomisajasta on mahdollista sopia vasta työntekijän irtisanoutumisen jälkeen. Mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kilpailukielto lakkaa automaattisesti olemasta voimassa kuten aiemminkin eikä korvausvelvollisuutta synny.

Laki tulee voimaan 1.1.2022, mistä alkaen uudet säännökset koskevat 1.1.2022 alkaen solmittuja kilpailukieltoja. Lain voimaantulosta alkaa vuoden siirtymäaika, jonka aikana työnantajat voivat tehdä tarpeelliset muutokset jo voimassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin ja irtisanoa tarpeettomat sopimukset ilman irtisanomisaikaa. Näin ollen vanhojen sopimusten osalta uusia säännöksiä sovelletaan varsinaisesti 1.1.2023 alkaen, ja korvausvelvollisuus kohdistuu 1.1.2023 jälkeiseen aikaan. Uudet säännökset koskevat automaattisesti myös ennen lakimuutoksen voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia, joten työnantajien on syytä tarkastella nyt olemassa olevien kilpailukieltosopimusten tarpeellisuutta ja sisältöä sekä määritellä kilpailukieltojen käyttö uusien rekrytointien kohdalla. Korvauksen välttämiseksi kilpailukielto ei voi osaksikaan ulottua vuodelle 2023, joten tarpeettomat sopimukset tulisi irtisanoa viipymättä.

Korvausvelvollisuus ei kuitenkaan koske yli 6 kuukauden mittaisia kilpailukieltosopimuksia, joiden osalta kohtuullinen korvaus on jo maksettu lain voimaantullessa tai sitä on alettu maksaa ennen voimaantuloa.

Muutokset eivät koske kilpailukieltosopimusten edellytyksiä, ja jatkossakin kilpailukieltosopimus edellyttää työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Muutos koskee työsopimuslain nojalla tehtäviä kilpailukieltosopimuksia ja työsuhteisia työntekijöitä. Lisäksi korvausvelvollisuus on nimenomaisesti ulotettu koskemaan myös johtavassa asemassa olevia työntekijöitä, mutta johtavassa asemassa olevien kohdalla voidaan edelleen poiketa sopimussakon määrää ja kilpailukiellon kestoa koskevista rajoituksista.

Vuonna 2022 työnantajien tulisi siis tehdä seuraavat toimenpiteet:

• Käydään olemassa olevat kilpailukieltosopimukset läpi sen varmistamiseksi, että sopimuksille on lain mukainen erityisen painava syy.
• Arvioidaan muutoksen taloudellinen vaikutus ja verrataan sitä työnantajan suojan tarpeeseen – riittäisikö pelkästään houkuttelukielto tai salassapitosopimus?
• Irtisanotaan tarpeettomat kilpailukiellot viipymättä ja päättymään viimeistään 31.12.2022. 
• Määritellään kilpailukieltojen käyttö uusien rekrytointien kohdalla.
• Päivitetään työsopimuspohjat tarvittaessa siten, että kilpailukielto ei ole enää työsopimusten vakiolauseke. 
• Informoidaan tarvittaessa palkanlaskentaa siitä, että korvaus ei ole palkkaa.