Tekoälyyn liittyvät tekijänoikeuskysymykset puntarissa – DLA Piperin IPT-tiimin Petteri Günther tietää, mikä vaakakupissa painaa
Onko tekoälyä käyttäen tuotettu materiaali tekijänoikeussuojattua vai ei? ”Se on tulkintakysymys”, tietää DLA Piperin Intellectual Property & Technology -tiimissä 29.7.2024 Counselina aloittanut Petteri Günther.
Tekoäly kiinnostaa, mutta samanaikaisesti tekoälyä hyödyntävät yksityishenkilöt ja yritykset joutuvat puntaroimaan siihen liittyvää lainsäädäntöä, ja erityisesti generatiivisen tekoälyn kohdalla tekijänoikeusasioiden merkitys korostuu. Ohjelmistokehitystä tekevät yritykset ovat olleet generatiivisen tekoälyn käytön kärjessä ja tekoälyn tuoma tehokkuus voi olla hyödyksi sekä ohjelmistokehittäjille että heidän asiakkailleen.
Generatiiviseen tekoälyyn liittyvä keskustelu on keskittynyt siihen, saako generatiivista tekoälyä kouluttaa. Keskeinen kysymys on myös se, että onko kyseessä teos, kun se on tehty käyttäen tekoälyä.
”Vaikka teknologia muuttuu vauhdilla, olemme kaikessa luovassa työssä edelleen tekemisissä tekijänoikeuden perusperiaatteiden kanssa. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että materiaalilla on tekijänoikeussuoja – se on ‘teos’ – jos sen luovien valintojen takana on ihminen. Jos materiaalissa ei ole ihmisen tekemiä luovia valintoja, jotka määrittävät lopputuloksen, sillä ei ole tekijänoikeussuojaa, Günther selventää.
Tekoälyn käytössä on lukuisia etuja, mutta se tuo myös mukanaan monia juridisia kysymyksiä, joihin yritysten kannattaa perehtyä.
”Tekoälyn käytön myötä tekijänoikeuden tarttumapinta bisnekseen tulee kasvamaan: sääntely on jatkossa relevanttia yhä useammilla toimialoilla. Samalla on huomattava, että tekijänoikeus on periaatekeskeistä sääntelyä, jonka soveltamiseen liittyy aina epävarmuuksia. Tämä korostuu uusien teknologioiden yhteydessä. Sääntelyä koskevat tulkinnat syntyvät kyllä ajan mittaan, mutta eivät nopeasti”, Günther sanoo.
Bisnesvainuinen akateeminen juristi
Petteri Günther siirtyy DLA Piperille kotimaisen asianajotoimiston IP-tiimistä. Sitä ennen hän työskenteli kotimaisen johtavan teleoperaattorin in-house-juristina vastaten yrityksen sisältöliiketoiminnan juridiikasta. Güntherin laaja-alaiseen koulutustaustaan sisältyy oikeustieteen kandidaatin tutkinto Helsingin yliopistosta, Master of Laws -tutkinto Tukholman yliopistosta sekä kauppatieteiden maisterin ja tohtorin tutkinnot Svenska Handelshögskolanista.
”Olemme vahvistamassa IP-oikeuksiin liittyvää osaamista tiimissämme ja Petterin syvällinen osaaminen tekijänoikeuksista ja monipuolinen kokemustausta tukee etenkin media-, peli- ja muille sisältöalan toimijoille tarjoamiamme palveluita”, kommentoi DLA Piperin Intellectual Property and Technology -tiimin vetäjä Markus Oksanen.
Güntherin vuonna 2016 valmistunut väitöskirja käsitteli digitaalisen sisällön jakelua ja tekijänoikeuksia tietoyhteiskunnassa. Lisäksi hän on toiminut vierailevana tutkijana Oxfordin yliopistossa, immateriaali- ja kilpailuoikeuteen keskittyvässä Max Planck -instituutissa ja vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa.
”Lähestymistapani toimeksiantoihin on käytännönläheinen työskenneltyäni pitkään ja monipuolisesti immateriaalioikeuksien ja erilaisten tekijänoikeuskysymysten parissa sekä in-house-juristina että asianajotoimistossa. Tutkijataustani taas antaa työkaluja käytännön työhön. Tekijänoikeuskysymysten lisäksi immateriaalioikeuksien lisensioinnit, palvelusopimukset ja regulaatiopuolen neuvonta ovat olleet minulle arkipäivää”, Günther kertoo.
Akateemikko juristi-identiteetillä näkee käytännön bisnesmahdollisuuksia immateriaalioikeuksien hyödyntämisestä markkinoilla ja kyseisestä näkökulmasta Günther on tehnyt myös tieteellisestä tutkimusta.
“Immateriaalioikeudet tukevat bisnestä. Esimerkiksi tekijänoikeus on keskeinen monilla hyvin erilaisilla toimialoilla, kuten ohjelmistoliiketoiminnassa ja viihdeteollisuudessa. Samalla juuri edellä mainitut alat ovat muuttuneet yhä palvelukeskeisemmiksi: ohjelmistoja ja sisältöjä ei enää niinkään jaella yksittäisinä kopioina, vaan tarjotaan käytettäviksi palveluina. Vastaavaa palveluistumista on nähtävissä myös muilla toimialoilla ja sen vaikutukset muun muassa sopimuksiin tulee tunnistaa. IP:n rooli muuttuu, mutta se pysyy keskeisenä välineenä liiketoiminnan tekemisessä”, Günther sanoo.
Ota yhteyttä, jos tarvitsette juridista neuvontaa tekoälyyn, immateriaalioikeuksiin tai sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä yrityksessänne.
