Liiketoiminnan tervehdyttäminen ja tehostaminen yrityssaneerauksella
Koronaepidemia on vaikuttanut lukuisten yritysten liiketoimintaan merkittävästi, kun niiden palveluiden tai tuotteiden kysyntä on laskenut tai jopa romahtanut rajoitustoimenpiteiden seurauksena. Tämä puolestaan on voinut aiheuttaa nopeasti yrityksen kassavirran tyrehtymisen ja maksuvaikeuksia. Vapaaehtoisella yrityssaneerauksella voidaan riittävän nopeasti reagoimalla selättää koronaviruksesta aiheutuvat yrityksen kassakriisit ja taloudelliset ongelmat. Vapaaehtoiseen yrityssaneeraukseen turvaudutaan silloin, kun yritys pyrkii ratkaisemaan ongelmat mahdollisimman tehokkaasti ja tervehdyttämään liiketoiminta mahdollisuuksien mukaan ennalleen.
Kun yhtiön liikevaihto laskee odottamattomasti, liialliset resurssit voidaan sopeuttaa vapaaehtoisin saneerauskeinoin vastaamaan sen hetkistä kysyntää. Liiketoiminnan ja työvoiman uudelleenjärjestely voi olla varteenotettava keino parantaa yrityksen likviditeettiä. Rahoitus- ja vuokrasopimukset ja niiden ehdot voidaan neuvotella uudelleen. Myös uuden rahoituksen hankkiminen voi olla välttämätöntä.
Vapaaehtoiset saneeraustoimet
Vapaaehtoiset saneeraustoimet voidaan toteuttaa ottamalla neuvotteluihin mukaan kaikki yrityksen velkojat tai esimerkiksi kohdentamalla saneeraustoimet päävelkojien kanssa käytäviin neuvotteluihin. Jos kaikki yrityksen velkojat eivät ole mukana saneeraustoimissa, neuvotteluissa tulee kuitenkin huomioida velkojien tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu, jotta mahdollisessa myöhemmässä maksukyvyttömyysmenettelyssä ei ilmene takaisinsaantiperusteita. Jos esimerkiksi lisärahoituksen yhteydessä parannetaan myös vanhan luoton vakuusasemaa tai jos konsernin sisällä annetaan konsernilainaa, annetaan vakuutta toiselle konserniyhtiölle tai siirretään konsernin sisällä omaisuutta alle markkinahinnan, voi kyseessä olla takaisinsaantiperuste, mikäli yhtiö joutuu myöhemmin maksukyvyttömyysmenettelyyn.
Vapaaehtoisessa saneerausmenettelyssä voidaan hyödyntää velkojien kanssa sovittava rauhoitusaika, jolloin yrityksen ei tarvitse maksaa velkojaan, eivätkä toisaalta velkojat saa periä yritykseltä saataviaan. Myös mahdolliset vireillä olevat perintätoimet keskeytetään. Vapaaehtoisessa saneerauksessa voidaan mm. neuvotella lainaehtoja uusiksi, pidentää maksuaikoja, luopua viivästyskoroista ja sopia jopa pääoman leikkauksista kunkin velkojan lainapääoman suhteessa. Velkojien määräämis- ja/tai kontrollivaltaa yhtiöön usein lisätään samassa yhteydessä.
Vapaaehtoisten saneerauskeinojen etu verrattuna yrityssaneerauslain mukaiseen saneerausmenettelyyn on mm. julkisuuden ja mahdollisen mainehaitan välttäminen.
Mikäli vapaaehtoiset saneerausjärjestelyt eivät ole riittäviä tai mahdollisia, kysymykseen voi tulla lakisääteinen saneerausmenettely. Lakisääteisen saneerausmenettelyn piiriin tulevat yhtiön kaikki saneerausvelkojat. Saneerausvelkojat jaetaan saneerausmenettelyssä vakuusvelkojiin ja vakuudettomiin velkojiin. Saneerausvelkojilla tarkoitetaan velkojia, joiden saatavat ovat syntyneet ennen saneeraushakemuksen vireilletuloa käräjäoikeudessa. Saneerausmenettelyn alkamisen jälkeen saneerausvelkoja koskee maksu-, vakuudenasettamis- ja perintäkielto, mikä osaltaan antaa yritykselle rauhan keskittyä liiketoiminnan tervehdyttämiseen. Mikäli yhtiötä uhkaava perintätoimenpide uhkaa kaataa yhtiön jo ennen saneerausmenettelyn alkamista, maksu-, vakuudenasettamis- ja perintäkielto voidaan erityisin perustein määrätä voimaan jo tilapäisenä hakemuksen käsittelyn ajaksi.
Saneerausmenettelyn aikana yrityksen liiketoiminta jatkuu mahdollisimman normaalisti, vaikka velallisyhtiön liiketoiminnan kannalta tärkeät päätökset ja toimet vaativat menettelyn aikana käräjäoikeuden määräämän selvittäjän suostumuksen. Operatiivisia sopeuttamistoimia tulee tehdä, ja yhtiön tulee keskittyä kannattavaan liiketoimintaan. Tavallisena saneerauskeinona tulee kyseeseen myös vakuudettomien velkojen leikkaaminen. Vakuusvelan pääomaa sitä vastoin ei voida lain mukaan leikata. Lakisääteinen saneerausmenettely kestää keskimäärin 8-12 kuukautta, mutta se on mahdollista viedä läpi nopeutetussa aikataulussa edellytysten täyttyessä, jolloin koko menettelyn kesto lyhenee huomattavasti, viikkoihin tai jopa päiviin.
Väliaikaiset muutokset
Saneerauslakiin ei ole tullut koronaepidemiasta johtuen lakimuutoksia, mutta sitä vastoin lainsäätäjä on väliaikaisilla lakimuutoksilla pyrkinyt estämään konkurssitilanteet, joissa maksuvaikeudet ovat johtuneet koronasta sekä helpottamaan ulosotossa olevan velallisen asemaa.
Konkurssilakiin tuli 1.5.2020 voimaan väliaikainen muutos, jolla velkojan oikeutta hakea velallista konkurssiin rajoitetaan. Velallista ei oleteta maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että tämä ei ole viikon kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Lakimuutos on voimassa 31.10.2020 saakka. Lakimuutos ei kuitenkaan kokonaan estä velkojan oikeutta hakea velallista konkurssiin. Velkojat voivat edelleen hakea velallista konkurssiin, mikäli velallisen maksuvaikeudet ovat olleet pidempiaikaisia, eivätkä johdu koronasta.
Lisäksi ulosottolainsäädäntöä on muutettu väliaikaisesti siten, että helpotuksia voi saa-da suoraan myös koronasta johtuvista maksuvaikeuksista. Lakimuutos on voimassa 1.5.-31.10.2020 välisenä aikana. Lakimuutoksella helpotetaan velallisten mahdollisuutta saada rajoitettu tai kevennetty ulosottomenettely. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lyhennysvapaita kuukausia tai maksuaikojen myöhentämisiä.
