Kilpailuoikeuden vuosi 2021 - Let's wrap it up

Kilpailuoikeuden kentällä vuosi 2021 oli tapahtumarikas ja vaikutukset yrityksille sekä toimialajärjestöille ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Tässä Newsflashissa käsittelemme kilpailuvalvonnan keskeisiä muutoksia ja kehityssuuntia kuluneena vuonna sekä katsomme hieman tulevaan: Mitä vuodelta 2022 voidaan odottaa?

Tärkeää tietää:

• Kilpailulaki uudistui vuonna 2021. Muun muassa kilpailurikkomuksista määrättävän seuraamusmaksun laskentatapa tarkentui ja seuraamusmaksun periminen laajentui. Toisaalta kilpailuviranomaiselta saatiin kaivattua ohjeistusta toimialajärjestöille kilpailulain noudattamiseen.  
   
• Kilpailuviranomainen julkaisi selvityksen, jossa ehdotettiin muutoksia ilmoitettavien yrityskauppojen liikevaihtorajoihin. Viranomainen havittelee lisäksi niin sanottua otto-oikeutta.
   
• Eri tuotanto- tai jakeluportailla toimivien yritysten sopimuksiin sovellettavaa ryhmäpoikkeusasetusta uudistetaan. Uudistuksella voi olla merkitystä yritysten toimitus- ja jakelusopimuksiin.

Lataa kooste kilpailuoikeuden vuodesta ja mitä vuosi 2022 tuo tullessaan tästä.

Kilpailuvalvonnan näkökulmasta vuoden 2021 merkittävin muutos oli kilpailulain uudistus, joka tuli voimaan 24. kesäkuuta 2021. Kilpailulain uudistuksella Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) sai useita uusia työkaluja toteuttaa kilpailuvalvontaansa. Lisäksi KKV avasi nimettömän vihjekanavan, jonka kautta voi anonyymisti jättää vihjeen kilpailunrajoituksesta. Myös yrityskauppavalvontaan kaavaillaan muutoksia, ja KKV julkaisi tähän liittyen selvityksen yrityskauppavalvonnan ilmoitusvelvollisuuden muutostarpeista. Samoin EU:n kilpailuoikeuden tasolla on odotettavissa uudistuksia, joista on jo vuonna 2021 ollut merkkejä.

Lainsäädäntöön liittyvien muutosten ohella vuosi 2021 on tuonut uutta myös oikeuskäytännön osalta. Tänä vuonna saatiin useampi korkeimman hallinto-oikeuden ja markkinaoikeuden päätös. Muun muassa pitkään jatkuneessa voimajohtokartellia koskevassa asiassa saatiin viimein ratkaisu korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Lisäksi yhteistarjoukset ovat jälleen nousseet pinnalle, kun KKV teki seuraamusmaksuesityksen markkinaoikeudelle kielletyistä yhteistarjouksista.

Kilpailulain uudistus

Kilpailulain uudistus laajensi monilta osin KKV:n toimivaltuuksia. Kilpailulaki mahdollistaa nykyisin muun muassa

• Seuraamusmaksun määräämisen yrityksille kilpailulain menettelysäännösten (esim. tarkastuksen vastustaminen) rikkomisesta
• Ns. rakenteellisten korjaustoimenpiteiden, kuten liiketoimintayksiköstä luopumisen, määräämisen kilpailunrajoituksen päättämiseksi silloin, kun muut toimenpiteet eivät ole riittäviä rikkomisen korjaamiseksiSeuraamusmaksun perimisen toimialajärjestön päätöksentekoelimeen (esimerkiksi hallitukseen) kuuluvalta jäsenyritykseltä, mikäli seuraamusmaksua ei saada perittyä täysimääräisesti järjestöltä. Tarvittaessa maksua voidaan periä jopa miltä tahansa toimialajärjestön yritykseltä, joka toimii kilpailurikkomukseen kohdistuneilla markkinoilla.

Lisäksi seuraamusmaksun laskemisesta tehtiin läpinäkyvämpää lisäämällä lakiin sitä koskevat laskentasäännöt. Käytännössä tämä tarkoittaa helposti myös korkeampia seuraamusmaksuja. Lue lisää kilpailulain uudistuksesta tiivistetysti aiemmasta Newsflashista.

KKV:lle nimetön vihjekanava

KKV otti kesällä 2021 käyttöön nimettömän vihjekanavan, jossa virastolle voi antaa vihjeen epäillystä kilpailunrajoituksesta, ja KKV:n mukaan ensimmäiset nimettömät keskustelut vihjekanavan kautta on jo käyty. Käytännössä KKV:n verkkosivuilla olevan vihjelomakkeen kautta on jo aiemminkin voinut jättää vihjeen epäillystä kilpailunrajoituksesta nimettömänä. Haasteena nimettömissä vihjeissä oli kuitenkin aiemmin se, että virasto ei ole voinut saada vihjettä täydentäviä lisätietoja, jos vihjeen antaja ei jättänyt yhteystietojaan. Uusi vihjekanava mahdollistaa myös jatkoyhteydenoton nimettömänä. KKV on hiljattain julkaisemassaan kirjoituksessa ohjeistanut vihjeiden antajia mm. seuraavasti:

• Nimettömänä käytävää jatkoyhteydenpitoa toivoneiden olisi tärkeää muistaa käydä tarkistamassa, onko virasto jättänyt viestiä. Mikäli linkkiä vihjelomakkeeseen ei ole muistanut tallentaa, mutta hallussa olisi lisätietoa, vihjeen voi lähettää uudelleen.
• Vihjeen sisällössä kannattaa välttää merkintöjä, joista on pääteltävissä vihjeen antajan henkilöllisyys.
• Vihjeen antajan ei tule kertoa muille yhteydenotostaan virastoon. KKV:n mukaan selvitystoimien onnistumiseksi on tärkeää, että yhteydenotto virastoon pysyy salassa epäilyn kohteena olevilta yrityksiltä.

KKV on korostanut vihjeiden merkitystä selvitystyössään ja salaisten kartellien löytämisessä.

”[…] vihjeet ovat arvokkaita palapelin palasia viraston kartoittaessa markkinoiden ongelmakohtia. KKV toivoo vihjeitä kaikenlaisista kilpailuun ja markkinoiden toimintaan liittyvistä ongelmista. Vihjaa mieluiten omalla nimelläsi, mutta tottahan se nimettömänäkin onnistuu!” – Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Selvitys yrityskauppavalvonnan ilmoitusvelvollisuuden muutostarpeista

KKV julkaisi kesällä selvityksen, jonka perusteella ehdotettiin mm., että kilpailuviranomaiselle annettaisiin ns. ottooikeus yrityskauppojen tutkimiseen. Lisäksi yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuutta ehdotettiin muutettavaksi alentamalla osapuolten yhteenlaskettuja liikevaihtorajoja. Ilmoitettavaksi tulisivat yrityskaupat, joissa osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, ja vähintään kahden osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa. Nykyisin yhteenlaskettua liikevaihtoa koskeva liikevaihtoraja on 350 miljoonaa euroa, joka tosin koskee osapuolten maailmanlaajuista liikevaihtoa. KKV:n ns. otto-oikeus koskisi yrityskauppoja, joissa yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa.

Otto-oikeudella tarkoitetaan kilpailuviranomaisen oikeutta vaatia yrityskauppa ilmoitettavaksi, vaikka se ei täyttäisi yrityskauppavalvonnan pääsäännön mukaisia liikevaihtorajoja.

Lue lisää yrityskauppavalvontaan ehdotetuista muutoksista Newsflashista.

Mitä EU-tasolla tapahtui?

Muutoksia ryhmäpoikkeusasetuksiin

Ns. ryhmäpoikkeusasetukset ovat muutoksen alla. Euroopan komissio julkaisi kesällä ehdotuksen päivitetystä vertikaalisesta ryhmäpoikkeusasetuksesta ja luonnoksen vertikaalisista suuntaviivoista. Vertikaalinen ryhmäpoikkeusasetus koskee sopimuksia toimitusketjun eri tasoilla toimivien yritysten, esimerkiksi tuottajan ja jakelijan välillä. Asetuksen mukaan vertikaalinen sopimus oletetaan lainmukaiseksi, kun tietyt edellytykset täyttyvät.

Uudella ehdotetulla asetuksella ja suuntaviivoilla on tarkoitus korvata nykyinen asetus, joka tuli voimaan vuonna 2010 ja jonka voimassaolo päättyy 31. toukokuuta 2022. Luonnosten mukaan vertikaalisen ryhmäpoikkeusasetuksen uudistus toisaalta rajoittaisi tiettyjen käytäntöjen sallittavuutta ja toisaalta sallisi aiempaa enemmän. Asetusluonnoksen mukaan esimerkiksi voisi olla mahdollista asettaa jaettu yksinmyyntioikeus tiettyjen edellytysten täyttyessä. Olemme kirjoittaneet keskeisistä ehdotetuista muutoksista aiemmissa Newsflasheissa.

Euroopan komissiolla on lisäksi käynnissä horisontaalisten ryhmäpoikkeusasetusten ja niitä koskevien suuntaviivojen arviointi ja mahdollisesti uudistus. Horisontaaliset ryhmäpoikkeusasetukset koskevat kilpailijoiden välisiä sopimuksia tai yhteistyötä (tutkimus- ja kehityssopimuksia sekä erikoistumissopimuksia). Ryhmäpoikkeusasetusten voimassaolo päättyy 31.12.2022, joten komission täytyy päättää niiden jatkosta. Euroopan komissio julkaisi keväällä valmisteluasiakirjan, joka perustuu laajaan sidosryhmien kuulemiseen, jossa kerättiin tietoa asetuksen ja suuntaviivojen toimivuudesta.

Valmisteluasiakirjan mukaan horisontaaliset ryhmäpoikkeusasetukset ja niihin liitännäiset suuntaviivat koetaan edelleen hyödyllisiksi ja merkityksellisiksi. Arviossa havaittiin kuitenkin myös useita ongelmakohtia erityisesti liittyen sääntöjen selkeyteen sekä kykyyn käsitellä uusia aloja ja markkinoita. Säännöt koetaan osittain vaikeasti tulkittaviksi sekä liian tiukoiksi. Myöskään esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteisiin pyrkiviä sopimuksia kilpailijoiden välillä ei ole lainkaan käsitelty nykyisissä säännöissä. Lisäksi digitalisaatioon liittyviin uusiin yhteistyömuotoihin toivottaisiin ohjeistusta.

Komissio oletettavasti julkaisee asetus- ja suuntaviivaluonnokset sidosryhmien kommenteille alkuvuodesta 2022.

Komissio linjasi käsittelypaikan siirtämistä tietyissä yrityskaupoissa

Euroopan komission tiedonanto linjasi mahdollisuutta käsitellä kansallisetkin liikevaihtorajat alittavia yrityskauppoja. Jo aiemmin yrityskaupan siirtäminen jäsenvaltiolta komission tutkittavaksi on tietyissä tilanteissa ollut mahdollista. Euroopan komissio antoi keväällä tiedonannon yrityskauppavalvonnan käsittelypaikan siirtämisestä, jonka tavoitteena on helpottaa ja selkeyttää siirtomekanismin soveltamista tietyissä siirrettäviksi soveltuvissa yrityskaupoissa, joissa edes kansalliset liikevaihtorajat eivät välttämättä täyty. Tiedonannon mukaan siirrettäväksi voivat soveltua erityisesti yrityskaupat, joissa osapuolen liikevaihto on yrityskaupan ajankohtana ollut vähäinen tai olematon suhteessa yrityksen kilpailuasemaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tietynlaiset dataintensiiviset ja lääkealan yrityskaupat.

Lue tarkemmin aiheesta aiemmasta Newsflashista.

Mitä vuodelta 2022 voidaan odottaa?

Vuonna 2022 yrityskauppavalvonnan uudistusaloitteen voidaan odottaa etenevän. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sidosryhmiä kuullaan yrityskauppavalvonnan uudistuksesta vuoden vaihteen tienoilla. KKV on useaan otteeseen nostanut julkisuudessa esiin korkeat liikevaihtorajat ja otto-oikeuden tarpeellisuuden markkinoiden haitallisen keskittymisen estämiseksi. Esimerkiksi syksyllä 2021 Evidensia-ketjun ostaessa Omaeläinklinikan, KKV:n yrityskauppavalvonnan johtaja Sanna Syrjälä totesi, että

”Tässäkin yrityskaupassa yhdistyvät kaksi markkinan suurinta toimijaa ja seuraavaksi suurimmat ovat selvästi pienempiä. Tämänkaltainen yrityskauppa pitäisi ehdottomasti tutkia”.

Oletettavaa onkin, että yrityskauppavalvonnan uudistus etenee muodossa tai toisessa, mutta sen aikataulusta on tällä hetkellä vielä mahdotonta tarkemmin sanoa. Uudistuksen etenemisellä voi olla vaikutusta erityisesti niiden yritysten kannalta, joiden suunnitelmissa on yritysjärjestelyjä, sillä nyt ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävä järjestely saattaa tulevaisuudessa päätyä viranomaisen tutkittavaksi. Myös Euroopan komission linjaus mahdollisuudesta siirtää jäsenvaltioiden liikevaihtorajat alittaviakin järjestelyjä tutkittavakseen osoittaa kasvavaa halua saattaa tarkasteluun kaikki potentiaalisesti ongelmalliset yrityskaupat.

Kilpailulain uudistuksen käytännön vaikutukset alkavat näkyä enenevissä määrin tulevana vuonna. Kilpailulain uudistus kasvatti merkittävästi toimialajärjestöjen ja niiden jäsenten vastuuta kilpailurikkomuksista määrättävistä seuraamuksista ja samalla toimialajärjestöjen riski korkeammista seuraamusmaksuista kasvoi. Kilpailulain uudistuksen jälkeen KKV julkaisikin verkkosivuillaan ohjeistusta toimialajärjestöille kilpailulain noudattamisesta. Korkeamman seuraamusmaksuriskin johdosta yritysten olisikin aiheellista kartoittaa jäsenyytensä toimialajärjestöissä ja olla tietoisia toiminnastaan niiden piirissä. Samalla uudistus korostaa myös toimialajärjestöjen aiempaa merkittävämpää vastuuta huolehtia oman toimintansa kilpailulainmukaisuudesta.

Kilpailulain uudistuksen jälkeen on myös ensiarvoisen tärkeää tietää, miten yrityksen ja sen henkilökunnan tulee toimia viranomaisen yllätystarkastuksella, sekä tarpeen mukaan ohjeistaa ja kouluttaa henkilökuntaa tähän liittyen, sillä kilpailulain uudistuksen myötä myös kilpailulain menettelysääntöjen rikkomisesta voidaan määrätä seuraamusmaksu.

Seuraamusmaksu on suuruudeltaan maksimissaan prosentin yrityksen tai yhteenliittymän maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, ja se voidaan määrätä esimerkiksi yrityksen toimitiloihin tehtävän yllätystarkastuksen vastustamisesta (kaikenlainen viivästyttäminen, estäminen ja haittaaminen).

Lisäksi tulevana vuonna vertikaalisen ryhmäpoikkeusasetuksen uudistukset tuovat olennaisia muutoksia jakelu- ja toimitussopimuksia tekevien yritysten sopimuskäytänteiden arviointiin. Yhtäältä uudistukset näyttäisivät tuovan mukanaan lisää sallittuja myyntirajoituksia. Toisaalta jatkossa esimerkiksi kaksoisjakelua ei enää voitaisi olettaa lainmukaiseksi yhtä laajasti kuin nykyisin. Ensi vuonna onkin tärkeää tarkistaa sopimuskäytänteet erityisesti tulevien tiukennusten osalta.

Mitä tämä tarkoittaa yritysten kannalta?
 

• Toimialajärjestöjen ja niiden jäsenten on yhä tärkeämpää huolehtia toimintansa kilpailulainmukaisuudesta käytännössä tiukentuneen sanktioinnin johdosta.
• Yrityskauppoja suunnittelevien yritysten on hyvä seurata yrityskauppavalvontaan ajettavien muutosten etenemistä – erityisesti otto-oikeus aiheuttaisi toteutuessaan merkittävää epävarmuutta.
• Uuden ryhmäpoikkeusasetuksen voimaantultua toimitus- ja jakelusopimuksia tekevien yritysten on aiheellista arvioida sopimuspäivityksiin liittyvät tarpeet.