Kilpailijoiden välisen yhteistyön arviointiin ehdotetaan muutoksia

Tärkeää tietää:
 

• Euroopan komissio päivittää horisontaalisia ryhmäpoikkeusasetuksia ja niitä koskevia suuntaviivoja.
• Voimassa oleva asetus on tullut voimaan yli 10 vuotta sitten ja sen voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2022.
• Uuden asetuksen ja suuntaviivojen odotetaan siten tulevan voimaan vuoden 2023 alussa.

Tausta
 

Horisontaaliset ryhmäpoikkeusasetukset koskevat kilpailijoiden välistä yhteistyötä. Toinen asetus koskee tutkimus- ja kehityssopimuksia ja toinen taas ns. erikoistumissopimuksia. Tietyt horisontaaliset sopimukset oletetaan lainmukaiseksi, kun määrätyt edellytykset täyttyvät. Kummassakin asetuksessa on esimerkiksi markkinaosuusraja. Tutkimus- ja kehityssopimuksissa 25 %:n markkinaosuusraja ei saa ylittyä. Erikoistumissopimuksissa markkinaosuusraja on 20 %.

Euroopan komissio on arvioinut ryhmäpoikkeusasetusten muutostarpeita. Euroopan komission mukaan tarkoituksena on muun muassa muuttaa nykyisiä sääntöjä niiltä osin, kun ne eivät enää vastaa viimeisen kymmenen vuoden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä (mm. digitalisaatio ja vihreä siirtymä). Lisäksi jotkin ryhmäpoikkeusasetusten säännöt ovat arvion mukaan liian jäykkiä ja monimutkaisia.

Tässä Newsflashissa käsittelemme keskeisiä ehdotettuja muutoksia.

Yritysten horisontaalinen yhteistyö voi tuottaa merkittävää taloudellista hyötyä ja tukea digitaalista ja vihreää siirtymää. Sääntöuudistuksilla pyritään pysymään mukana kehityksessä, niin että yritykset voivat tehdä esimerkiksi kestävään kehitykseen tai datan jakamiseen liittyvää hyödyllistä yhteistyötä.
-Kilpailupolitiikasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager  

Ehdotettuja muutoksia
 

Kestävän kehityksen sopimukset

Kestävää kehitystä koskevien sopimusten sisällyttäminen suuntaviivoihin on yksi olennaisimmista muutoksista. Kestävä kehitys on määritelty suuntaviivoissa laajasti sisältäen ympäristöaloitteiden lisäksi myös sosiaaliset tavoitteet (esim. työ- ja ihmisoikeudet). Kestävyystavoitteen käsite kattaa siten muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnan, luonnonvarojen käytön rajoittamisen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, ruokahävikin vähentämisen ja eläinten hyvinvoinnin varmistamisen.

Kestävän kehityksen sopimukset määritellään kilpailijoiden välisiksi sopimuksiksi, joilla on aidosti yksi tai useampi kestävän kehityksen tavoite. Suuntaviivaluonnos sisältävää muun muassa ei-tyhjentävän luettelon kestävän kehityksen sopimuksista, jotka eivät aiheuta kilpailuongelmia eli jäävät SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle.

Tarjouskonsortiot ja yhteisostot

Suuntaviivoihin ollaan myös lisäämässä uusi osio tarjouskonsortioista. Osio sisältää muun muassa ohjeistusta konsortiosopimusten arviointiin sellaisten osapuolten välillä, jotka voisivat osallistua itsenäisesti tarjouskilpailuihin. Lisäksi suuntaviivaluonnos sisältää uuden jakson, jossa avataan yhteisostojen ja ostokartellien välistä eroa. Yhteisostot on tarkoitus laajentaa koskemaan yhteisiä neuvotteluita (varsinaiset ostot itsenäisesti yhteisesti neuvoteltujen ehtojen mukaisesti).

T&K- ja erikoistumissopimukset

Suuntaviivaluonnoksessa vapautetaan EU:n kilpailusääntöjen soveltamisesta T&K-sopimukset, jotka koskevat täysin uusia tuotteita, teknologioita ja prosesseja. Lisäksi vapautetaan T&K-panostukset, joilla pyritään tietyn ongelman tavoitteelliseen ratkaisuun, vaikka niiden ei vielä voida määritellä johtavan tiettyyn tuotteeseen tai teknologiaan, jos muita vertailukelpoisia T&K-panostuksia on olemassa riittävä määrä (vähintään kolme).

Uudistus laajentaisi hieman erikoistumissopimusten ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaa muuttamalla "yksipuolisten erikoistumissopimusten" määritelmää kattamaan enemmän kuin kaksi osapuolta. Voimassa oleva erikoistumissopimuksia koskeva ryhmäpoikkeus koskee vain kahden osapuolen välisiä sopimuksia. Lisäksi horisontaaliset alihankintasopimukset ylipäänsä tuodaan luonnoksessa poikkeuksen piiriin. Nykyään ainoastaan tuotannon laajentamiseen tähtäävät alihankintasopimukset voivat hyötyä poikkeuksesta.

Tietojenvaihto

Horisontaalisten suuntaviivojen luonnos sisältää monilta osin tietojenvaihtoa koskevia selvennyksiä. Suuntaviivaluonnoksessa annetaan lisäohjeita itsearvioinnin kannalta olennaisista käsitteistä, kuten aidosti julkinen tieto, tiedon yhdistäminen ja tietojen ikä. Luonnoksessa käsitellään lisäksi tietojen yksipuolista luovuttamista ja epäsuoraa tietojenvaihtoa. Digitalisaatio on taas otettu huomioon muun muassa ohjeistamalla algoritmien käytöstä. Lisäksi tietojenvaihdosta yrityskauppojen yhteydessä on nimenomaisesti todettu, että …tietojenvaihtoon saatetaan olosuhteista riippuen soveltaa sulautuma-asetuksen sääntöjä. Kaikkeen kilpailua rajoittavaan toimintaan, joka ei liity suoraan määräysvallan hankintaan tietyssä yrityksessä ja ole sen kannalta välttämätöntä, sovelletaan edelleen perussopimuksen 101 artiklaa. Tietojenvaihtoa, joka liittyy suoraan yrityskauppaan ja on sen kannalta välttämätöntä, ei siten lähtökohtaisesti pidetä kilpailua rajoittavana.

Mitä tämä tarkoittaa yritysten kannalta
 

• Horisontaalisten suuntaviivojen päivitys tulee monilta osin selkeyttämään oikeustilaa.
• Muun muassa aiemmin sääntelemättömien kestävää kehitystä koskevien kilpailijoiden välisten sopimusten kilpailuoikeudellinen arviointi on tulevaisuudessa helpompaa.
• Päivitetyt asetukset ja suuntaviivat tuovat näillä näkymin useita muutoksia, jotka yritysten on syytä ottaa huomioon sopimuskäytännöissään.