ePrivacy-asetuksen voimaantuloa saadaan vielä odottaa
Osana EU:n digipalvelu- ja digimarkkinastrategiaa EU pyrkii luomaan kattavan kehyksen, jonka keskiössä ovat yksityisyys ja henkilötietojen suoja, turvalliset ja vastuulliset verkkoympäristöt sekä oikeudenmukaiset ja avoimet digimarkkinat. Yksityisyyden suojan ja henkilötietojen suojan osalta yleistä tietosuoja-asetusta (”GDPR”) on sovellettu jo vuodesta 2018 lähtien. GDPR:ää täydentävänä erityislainsäädäntönä EU:ssa on jo useamman vuoden ajan valmisteltu sähköisen viestinnän tietosuoja-asetusta (”ePrivacy-asetus”), jonka piti alun perin tulla voimaan samaan aikaan GDPR:n kanssa.
ePrivacy-asetus tulee korvaamaan nykyisin voimassa oleva sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin. ePrivacy-asetuksen yleistavoitteena on yhtenäistää sähköistä viestintää koskeva sääntely kaikissa EU:n jäsenvaltioissa siten, että sähköisessä viestinnässä vaaditaan jatkossa samanlaista yksityisyydensuojaa kuin perinteisessä televiestinnässä. e-Privacy-asetuksessa määritellään ehdot, joiden mukaisesti sähköisen viestinnän palveluntarjoajat voivat käsitellä sähköisen viestinnän tietoja, mukaan lukien viestintää koskevia välitystietoja ja metatietoja.
Jo ePrivacy-asetuksen valmistelut ennen lopullista tekstiä koskevia neuvotteluja olivat haastavat EU:n neuvoston sisällä. Vaihtuvien EU-puheenjohtajamaiden esitykset vetivät asetusluonnosta vuoroin yksityisyydensuojaa korostavaan ja vuoroin kaupallisia intressejä puolustavaan suuntaan. EU:n neuvosto on vihdoin päässyt sopuun asetusluonnoksesta, minkä seurauksena asetuksen lopullista tekstiä koskevat trilogineuvottelut komission, parlamentin ja neuvoston välillä ovat päässeet käyntiin.
Trilogineuvottelut ovat kuitenkin osoittaneet, että neuvosto ja parlamentti ovat eri mieltä useista asetuksen keskeisistä ehdoista ja määritelmistä. Esimerkiksi sähköisen suoramarkkinoinnin osalta neuvosto ja parlamentti ovat eri linjoilla sähköisen suoramarkkinoinnin lähettämistä edellyttävän suostumuksen laajuudesta sekä siitä, voidaanko suoramarkkinointia kohdistaa lainkaan ilman suostumusta. Neuvosto haluaisi pitää suostumusvaatimuksen ennallaan siten, että suostumusta edellytettäisiin vain B2C kontekstissa. Puolestaan parlamentti tavoittelee tilannetta, jossa sähköinen suoramarkkinointi olisi kiellettyä sekä B2C- että B2B-kontekstissa ilman viestinnän vastaanottajan antamaa suostumusta. Lisäksi parlamentti pyrkii laajentamaan nykyistä sähköisen suoramarkkinoinnin määritelmää (johon sisältyvät esimerkiksi automaattiset soittolaitteet, telefaksit, sähköpostit ja tekstiviestit) erilaisiin muihin mainontakeinoihin, kuten ponnahdusikkunoihin tai sähköpostin kaltaisiin mainoksiin (esimerkiksi push-ilmoitukset). Neuvosto ei ainakaan vielä ole hyväksynyt parlamentin näkemystä tältäkään osin.
Neuvoston ja parlamentin välisten näkemyserojen vuoksi ePrivacy-asetuksen voimaantuloa saadaan vielä odottaa. Neuvottelut ovat olleet ja ovat yhä edelleen haastavat. Asetusneuvotteluiden jouduttamiseen vaadittava poliittinen tahtokin vaikuttaisi olevan matalalla. ePrivacy-asetusta on käsitelty ja pyritty edistämään jo noin kymmenen eri EU-puheenjohtajamaan toimesta. Nykyisen puheenjohtajamaan Ranskan prioriteettina vaikuttaisi ePrivacy-asetuksen asemesta olevan muiden EU:n digipalvelu- ja digimarkkinasäädösten edistäminen (Digital Services Act, Digital Markets Act).
