DSM-direktiivin ja tekijänoikeuslain uudistuksen haasteet
Tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla markkinoilla annetun direktiivin (EU 2019/790 eli ns. DSM-direktiivi) tuli olla implementoitu jäsenvaltioissa 7.6.2021 mennessä. Suomessa ja monessa muussa jäsenvaltiossa implementointi on viivästynyt. DSM-direktiivin haasteista Suomessa kertovat 223 kansalliseen lakiluonnokseen annettua lausuntoa sekä Helsingin Sanomien mielipidekirjoituspalstalla käyty vilkas keskustelu viime syksynä. EU:n tasolla komissio on myös julkaissut erillisen ohjeen artiklan 17 (verkkosisällönjakopalveluiden vastuu) implementointia helpottaakseen. Tätä juttua kirjoitettaessa hallituksen esityksen arvioitu esittelyviikko on 14/2022. On myös mahdollista, että esitys käy uudella lausuntokierroksella, jolloin aikataulu viivästynee entisestään.
Direktiivi itsessään on vahvan molemminpuolisen lobbauksen lopputulos, joten sen sanamuotojen monitulkintaisuus ja jäsenvaltioille jätetty harkintavalta ei liene yllätys. Lausunnolla ollut kansallinen lakiluonnos käsitteleekin hyvin laajasti direktiivin artiklojen tulkinnanvaraisuutta ja mahdollisia ratkaisuja. Samalla selvää on kuitenkin myös se, että aikaa kestävää sääntelyä ei digitalisaation vauhdittuessa voida laatia yksityiskohtaiseksi. DSM-direktiivin asettaminen Suomen voimassa olevan tekijänoikeudellisen sääntelyn rakenteisiin ei siten ole helppo tehtävä.
DSM-direktiivillä pyritään saavuttamaan toimivat ja oikeudenmukaiset markkinat samalla kun teosten hyödyntämisen tavat ja kaupalliset arvot muuttuvat nopeasti maailman siirtyessä nettiin. Aikanaan käyty tekijänoikeudellinen keskustelu teoskappaleen valmistamisesta digitaalisessa maailmassa vaikuttaa muuttuneen kysymyksiin siitä, kuka saa hyötyä teosten käytöstä, millä tavalla ja kuinka paljon. Direktiivi osuukin perustavanlaatuisten arvokysymysten alueelle eikä sananvapautta, omaisuudensuojaa sekä sopimusvapautta koskevia argumentteja voida välttää. Yksittäisinä uudistuksina huomiota ovat saaneet esimerkiksi lehtikustantajien uusi lähioikeus, verkkosisällönjakopalveluiden vastuu, asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen varmistaminen ja tekijän oikeus peruuttaa oikeudenluovutus sekä saada tietoja teosten kaupallisesta hyödyntämisestä.
Käytännön kannalta jää riski siitä, että direktiivin epäselvyyden ja jäsenvaltioille jätetyn harkintavallan vuoksi lopputulokset muodostuvat kansallisesti ja EU:n tasolla ennalta-arvaamattomiksi sekä mahdollisesti ristiriitaisiksi. Vireillä on jo ainakin yksi Puolan nostama kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa, joka koskee juuri verkkosisällönjakopalvelun tarjoajan vastuuta ja sananvapautta. Viime kädessä kysymys on siitä mille kantavalle periaatteelle lainsäädännössä tai tulevissa tuomioistuinratkaisuissa annetaan etusija. Odotettavissa onkin, että kannanottoja direktiivin ja tulevien kansallisten lakien tulkintaan haetaan myös tulevaisuudessa EU-tuomioistumesta.
Haluatko kuulla lisää DSM-direktiivistä ja sen implementoinnin vaiheista sekä haasteista Pohjoismaissa? Tule mukaan webinaariimme:
27.1.2022: Impact and implementation – The Directive on Copyright in the Digital Single Market (DSM Directive) in the Nordics.
