Datakeskushankkeet ja niiden nykytila Suomessa

This article is also available in English. Read it here.

Suomessa on parhaillaan käynnissä datakeskusbuumi, ja eri puolilla maata on vireillä useita uusia datakeskushankkeita. Datakeskuksia koskeva uutisointi on ollut osittain myös kriittistä: niitä on arvosteltu erityisesti suuren sähkönkulutuksen ja turvallisuushuolien vuoksi. Datakeskukset kuluttavat runsaasti sähköä tai vettä konesalien jäähdyttämiseen, vaikka Suomen viileä ilmasto helpottaa osaltaan jäähdytystä. Viileä ilmasto, luotettava sähkönsiirtoverkko ja uusiutuvan energian saatavuus ovat syitä siihen, miksi Suomi on houkutteleva sijoituskohde datakeskushankkeille.

Lisäksi on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan datakeskukset eivät olisi sellaisia investointeja, joita Suomeen erityisesti kaivataan. Hankkeilla on kuitenkin myös hyötyjä: ne tuottavat kunnille ja valtiolle verotuloja, työllistävät erityisesti rakennusvaiheessa ja mahdollistavat hukkalämmön hyödyntämisen kaukolämmössä.

Datakeskusten kansallinen tiekartta ja sähköveromuutos

Pääministeri Petteri Orpo nimesi kesäkuussa 2025 Veli-Matti Mattilan selvityshenkilöksi laatimaan datakeskusten kansallista tiekarttaa. Tavoitteena oli laatia datatalouden arvonmuodostuksen kannalta keskeisten datakeskusten kansallinen tiekartta, joka täydentää hallituksen datatalouden kasvuohjelmaa.

Aloitteen taustalla oli poliittinen keskustelu, joka nousi huolista datakeskusten sähkönkulutuksen verovaikutuksista, niiden osuudesta julkiseen talouteen sekä vaikutuksista kotitalouksien sähkön hintoihin.

Poliittinen keskustelu keskittyi erityisesti siihen, tulisiko datakeskusten jatkaa alennetun sähköveroluokan (veroluokka II) piirissä vai siirtyä yleiseen korkeampaan kulutusveroluokkaan (veroluokka I). Lokakuussa 2025 hallitus julkaisi lakimuutosehdotuksen datakeskusten siirtämiseksi veroluokkaan I.

Sähköveroa koskeva lakiesitys ja veromuutoksen vaikutukset

Hallituksen esityksen (HE 156/2025 vp) mukaan lakia sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta ehdotetaan muutettavaksi siten, että datakeskuksissa käytettävän sähkön vero siirrettäisiin alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I 1.7.2026 alkaen. Ehdotettu veromuutos nostaisi datakeskuksissa käytettävän sähkön veroa 2,19 senttiä kilowattitunnilta, sillä yleisen sähköveroluokan vero on 2,24 senttiä ja alemman sähköveroluokan 0,05 senttiä kilowattitunnilta.

Lakimuutosta ei ole vielä hyväksytty eduskunnassa, mutta eduskunnan odotetaan käsittelevän sen alkuvuodesta 2026. Datakeskusten sähköveron kiristämisestä käytiin hallituspuolueiden välillä kiivasta keskustelua ja osana hallituspuolueiden sopua on sovittu uuden tukimuodon valmistelusta.

Uusi tukimalli valmisteilla

Osana hallituspuolueiden kompromissia on sovittu uuden tukimuodon valmistelusta datakeskuksille. Hallituksen tiedotteen mukaan uuden tuen kustannukset voivat olla enintään poistettavan sähköverotuen suuruiset. Median tietojen perusteella uusi tukimuoto olisi kuitenkin rahallisesti pienempi kuin nykyinen sähköverohuojennus.

Valtiovarainministeriön mukaan tuleva kannustinjärjestelmä koskisi erityisesti lisäarvoa tuottavia datakeskuksia. Uuden tuen on määrä tulla voimaan syksyllä 2026, heti sen jälkeen, kun nykyinen sähköveron huojennus päättyy. Todennäköisesti kyseessä on jokin muu tukimuoto kuin suora sähköveroalennus.

Tällä hetkellä uuden tukijärjestelmän yksityiskohdat, ehdot ja tuen määrä ovat vielä valmistelussa, ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee asiasta erillistä esitystä. Kokonaisuutta arvioidaan yhä, eikä lopullisesta mallista ole vielä varmuutta.

Erityiset luvat datakeskusinvestoinneille

Datakeskuksissa harjoitettava toiminta ei tällä hetkellä lähtökohtaisesti vaadi erillistä lupaa. 

Kiinteistökauppojen osalta EU- ja ETA-alueen ulkopuoliset ostajat tarvitsevat kuitenkin luvan kiinteistön hankintaan Suomessa, jos omistus tai vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta ylittää 10 %. Useimmat datakeskusten käyttäjät eivät kuitenkaan omista itse datakeskuksia, vaan vuokraavat niitä datakeskusoperaattoreilta, jolloin kiinteistölupamenettely tule sovellettavaksi. Ulkomaisten kiinteistöostojen lupaharkinnassa tarkastellaan vain datakeskusten sijainnin vaikutuksia kansalliselle turvallisuudelle.

Ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta annettu laki (yritysostolaki, 172/2012) mahdollistaa puuttumisen ulkomaiseen omistukseen, jos kyseessä ovat yritysostot turvallisuuskriittisiin yrityksiin. Lain lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen ulkomaalaisiin sijoituksiin, mutta viranomaisilla on mahdollisuus valvoa huoltovarmuuden ja maan turvallisuuden kannalta keskeisten yhtiöiden omistuspohjaa ja tarvittaessa rajoittaa ulkomaista omistusta.

Nykyinen yritysostolaki ei kuitenkaan kata yritysten välisiä palvelusopimuksia, kuten vuokrasalitoimintaa, eikä myöskään ns. greenfield-investointeja, joissa ulkomainen toimija perustaa Suomeen kokonaan uuden yhtiön tai datakeskuksen.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi kevättalvella 2025 arviomuistion yritysostolain (172/2012) uudistamisesta. Muistiossa esitettiin, että ns. greenfield-sijoitukset (uusien yritysten perustaminen) otettaisiin rajoitetusti lain piiriin. Koska investointien turvallisuuskriittisyyttä on perustamisvaiheessa vaikea arvioida, vaihtoehtona esitettiin sektorikohtaista seurantaa. Tällöin laki koskisi vain eräitä tärkeitä toimialoja, kuten kaivos- ja mineraalitoimintaa, akkuteollisuutta, tuulivoimaa, ydinenergiaa, pilvipalveluja sekä liikenteen kriittistä infrastruktuuria. Tämä herättää kysymyksen siitä, voisiko laki jatkossa soveltua myös datakeskushankkeisiin, jos kyseessä on EU- tai ETA-alueen ulkopuolisen tahon greenfield-sijoitus.

Sijoituspaikka ja kaavoitus sekä keskeiset lupamenettelyt

Perinteisesti kiinteistökehityksessä sijainnin merkitys on korostunut. Datakeskuksissa sijoituspaikan ohella merkittävin kriteeri kehitysvaiheessa on sähkökapasiteetin varmistaminen. Hankkeet sijoittuvat tyypillisesti sähköasemien läheisyyteen joko rakentamattomille tonteille tai entisille teollisuusalueille, joiden kaava jo mahdollistaa datakeskustoiminnan. Jos kaava ei tätä salli, tarvitaan kaavamuutos, joka on usein pitkä, jopa vuosien prosessi mahdollisine valituskierroksineen.

Lisäksi hankekehittäjän on huomioitava, että datakeskushankkeen rakentaminen voi edellyttää useita erilaisia lupia ja menettelyjä, joita käsittelemme erikseen artikkelissamme ”Datakeskushankkeiden edellyttämät luvat ja menettelyt”.