Useita muutoksia yritysverotukseen

Vuoden 2022 aikana yritysverotukseen tulee useita muutoksia. Seuraavassa on poimintojamme olennaisista uudistuksista.

Suomen siirtohinnoittelusäännös laajentuu

Vuoden 2022 alusta voimaan tulleet muutokset VML 31 §:n siirtohinnoittelusäännökseen täsmentävät markkinaehtoperiaatetta ja laajentavat sen kattavuutta vastaamaan OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaista markkinaehtoperiaatteen käsitettä. Uudistuneen säännöksen yksi olennainen osa on, että sen perusteella verovelvollisen liiketoimelle antama muoto voidaan sivuuttaa ja korvata se liiketoimen tosiasiallista sisältöä kuvaavalla muodolla. Liiketoimen markkinaehtoisuutta arvioitaisiin tämän jälkeen liiketoimelle määritettävän muodon pohjalta. Liiketoimen sivuuttaminen, eli niin sanottu uudelleenkarakterisointi ei ole ollut aikaisemmin Suomessa mahdollista korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun 2014:119 mukaisesti. Verohallinto on siten aikaisemmin voinut puuttua siirtohinnoitteluasioissa lähinnä verovelvollisten tekemien liiketoimien hinnoitteluun sekä ehtoihin, mutta sen on tullut kunnioittaa verovelvollisen liiketoimelle valitsemaa muotoa. 

Uudistuksen taustalla on ollut halu tuoda Suomen kansallinen lainsäädäntö lähemmäs kansainvälisesti tunnistettuja OECD:n siirtohinnoitteluohjeita, joissa kyseisen kaltainen liiketoimen sivuuttaminen ja uudelleen luonnehdinta on tunnistettu. 

Liiketoimen sivuuttaminen on mahdollista verovuodelta 2022 tai sen jälkeen toimitetussa verotuksessa.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulujen osalta mahdollisuus lisävähennyksiin 

Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tutkimus- ja kehitystoimintaan lukeutuvista menoista voi 1.1.2022–31.12.2027 välisenä aikana tehdä 150 prosentin suuruisen lisävähennyksen. Lisävähennyksen voi saada vain tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, jota on tehty yhdessä tutkimusorganisaation kanssa. Käytännössä uudistus tarkoittaa, että verovelvollinen voi vähentää kriteerit täyttävät tutkimus- ja kehittämistoiminnan tutkimusorganisaatioyhteistyön menot 2,5-kertaisina todellisiin menoihin nähden.

Korkovähennysrajoituksia koskevaa tasevertailua kiristetään

Verovelvollisella on oikeus vähentää muutoin vähennyskelvottomia korkomenoja tasevertailuun perustuvan poikkeuksen nojalla. Poikkeuksen mukaan korkovähennysoikeuden rajoitusta ei sovelleta, jos yhtiö esittää selvityksen siitä, että sen oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa.

Vuodenvaihteessa voimaan tulleen uudistuksen mukaan velkaa tulee pitää tasevertailussa konsernin omana pääomana silloin, kun se on saatu osapuolelta, joka omistaa välittömästi tai välillisesti vähintään 10 % verovelvollisesta tai siihen etuyhteydessä olevasta tahosta. Tämän aiheuttaa sen, että poikkeusta on hankalampi hyödyntää tilanteissa, joissa konsernista merkittävän osuuden omistava taho on rahoittanut konsernia. 

Kerromme mielellämme lisää näistä ja muista ajankohtaisista veroaiheista.