Sokeripala avautui uusille vuokralaisille – DLA Piper muutti Kanavaranta 1:een

Vuonna 1962 metsäteollisuuskonserni Enso-Gutzeit rakennutti käyttöönsä toimistotalon osoitteeseen Kanavaranta 1. Useimmat tuntevat ulkonäöltä Alvar Aallon suunnitteleman Sokeripalaksi kutsutun talon, joka toimi vuosikymmeniä Stora Enso Oyj:n pääkonttorina. Ainutlaatuiseen rakennukseen ja sen kattoterassilta avautuviin näkymiin pääsivät kuitenkin tutustumaan vain rakennuksessa työskentelevät. Nyt Aallon kestävän arkkitehtuurin taidonnäytteelle on alkamassa uusi elämä rakennuksen avautuessa vuokrattaviksi toimistotiloiksi. Sokeripalan ensimmäinen uusi vuokralainen on Asianajotoimisto DLA Piper.

Haastattelimme Kanavaranta 1:n muutostyöstä vastaavaa arkkitehtia Marianna Heikinheimoa ja kysyimme, mitä toimistotila oikeastaan merkitsee modernille hybridityölle ja työyhteisölle.  

Marianna Heikinheimo oli mukana myös 15 vuotta sitten, kun Kanavaranta 1:n kaava- ja suojelutilannetta pohdittiin. Tuolloin hän toimi Stora Enson ja myöhemmin Deka-kiinteistösijoitusrahaston konsulttina neuvotteluissa muiden muassa museoviraston ja kaavoittajien kanssa. Nyt Heikinheimo johtaa muutoshanketta suojellussa rakennuksessa. Heikinheimo on Alvar Aallon työstä väitellyt helsinkiläinen arkkitehti, joka on johtanut omaa yritystään jo lähes neljännesvuosisadan ajan keskittyen peruskorjaushankkeisiin ja rakennuksiin, joihin liittyy suojeluintressejä. Heikinheimo kollegoineen toimii arkkitehtina muutoshankkeissa, konsulttina kaavahankkeissa ja asiantuntijana erilaisissa selvitystöissä. Mikä motivoi häntä suunnittelutyössään? ”Missioni on sosiaalisen kestävyyden edistäminen rakentamisessa. Haluan tuoda nykysuunnitteluun ymmärrystä olemassa olevasta rakennuskannasta. – Sosiaalisesti kestävinä pidän rakennuksia, jotka kiinnostavat ihmisiä sukupolvesta toiseen,” Heikinheimo sanoo.  

Kanavaranta 1:n toimistotalo sai rakennussuojelulain mukaisen suojelupäätöksen vuonna 2010. Perusteluina olivat muun muassa suunnittelija Aallon kansallinen merkitys ja pääkonttorin rakennustaiteellinen erityisarvo. Kanavaranta 1:n kohdalla suojelupäätös tarkoittaa, että rakennus pysyy alkuperäisen kaltaisessa toimistokäytössä. Nyt yhden yhtiön rakennuksesta tulee useamman käyttäjän tila, samalla kun aiemmin suljettu rakennus avautuu mahdollisesti ympäröivään kaupunkiin. Toimistotalon muuntaminen uusia käyttäjiä varten on rakennuksen kannalta yhden tarinan päätös, mutta edustaa samalla Helsingin keskustan toimistoelämän jatkuvuutta. 

Miten Alvar Aalto huomioi oman aikansa tietotyön tekijät suunnitellessaan Kanavanranta 1:n toimistotaloa?  

Marianna Heikinheimo kuvaa Aallon arkkitehtuuria empaattiseksi. Aallon töistä tunnetuimpia ovat Turun lähellä sijaitseva Paimion parantola vuodelta 1933 sekä 1939 valmistunut Villa Mairea, jota pidetään yhtenä modernistisen arkkitehtuurin onnistuneimmista teoksista. ”Hyvin erilaisissa kohteissaan Aalto otti tarkasti huomioon käyttäjien universaalit tarpeet,” Heikinheimo kertoo. Heikinheimon mukaan Enso Gutzeitin pääkonttorissa sosiaalinen hierarkia näkyy materiaalien käytössä - arvokkaimpia materiaaleja on käytetty paitsi johtajien tiloissa, myös auloissa ja porrashuoneissa. Rakennukseen suunniteltiin kuitenkin myös sisustusta, ja toteutus oli kokonaisvaltainen taidonnäyte työpöytiä ja valaisimia myöten. ”Aallon arkkitehtuurissa näköaloilla oli erityinen merkityksensä. Suuret, kolmeen suuntaan avautuvat ikkunat edustavat yhdenvertaisuutta,” Heikinheimo kertoo. 

Aallon suunnittelu oli myös järjestelmällistä ja sallii joustavat järjestelyt. Kanavaranta 1:ssä huoneiden kokoja on mahdollista muuttaa muun muassa puurakenteisten elementtiseinien ansiosta. Rakennuksen talotekniset järjestelmät on uusittu ja tiloja on modernisoitu muuntamalla perinteistä koppikonttoritilaa monitoimitilaksi 2010-luvulla. Monipaikkaisuuden ja hybridityön aikana tietotyön tekijöillä on aiempaa enemmän valinnanvapautta suhteessa työn tekemisen paikkaan ja aikaan. Hybridityössä korostuu myös itseohjautuvuus. Toimistotilalla on nyt korostunut merkitys kohtaamispaikkana, jossa vietetty aika on usein intensiivistä ja vuorovaikutuksellista. Työn tekemisen paikan tulee kuitenkin tarjota myös rauhallista ja inspiroivaa tilaa keskittymiseen, sellaistakin, mitä kotiympäristö ei voi tarjota. Työ ja muu elämä nivoutuvat toisiinsa, ja työpaikan tulee tukea muita elämään kuuluvia järjestelyjä.  

Millainen toimija olisi ihanteellinen naapuri DLA Piperille? 

”Uskon, että DLA Piper ja Aallon toimistokäyttöön suunnittelema rakennus sopivat toisilleen erinomaisesti. Uusi käyttäjä edustaa suojellun rakennuksen käytön jatkuvuutta, samalla kun keskeinen sijainti palvelee luottamukseen perustuvassa liiketoiminnassa tärkeitä kohtaamisia ja saavutettavuutta,” Marianna Heikinheimo toteaa. Kanavaranta 1:ssä on kuitenkin neljä toimistokerrosta, joista vain osa tulee DLA Piperin käyttöön. Heikinheimon visiossa toimistotalon kattokerrokseen sopisi yleisölle avoin ravintola, josta voisi tulla keskeinen kohtaamispaikka kantakaupungissa. Katutasolla toimi aikoinaan Finnlinesin lippukonttori. Heikinheimo uskoo, että tällä paikalla kukoistaisi nytkin ympäristöönsä avautuva palveluliiketoiminta.  

”Työyhteisön näkökulmasta kaikki käyttäjien tarpeet oli ja on täytetty. Rakennuksen osittainen avautuminen yleisölle olisi kuitenkin tärkeä viesti ja viite siitä, miten kaupunkitilaa tulevaisuudessa käytetään,” Heikinheimo toteaa. 

Lisätietoja antaa: 
Nina Lallukka, Head of Business Development and Marketing, DLA Piper Finland 
nina.lallukka@fi.dlapiper.com
+358 40 5758565 

Asianajotoimisto DLA Piper Finland Oy (Y-tunnus 2425412-8) on osa globaalia DLA Piper -asianajotoimistoa, joka toimii yritysten neuvonantajana kaikkialla maailmassa. DLA Piperilla on toimistot yli 40 maassa Amerikan mantereella, Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Aasiassa. DLA Piper on myös johtava asianajotoimisto Pohjoismaiden markkinoilla viiden toimiston ja noin 470 lakimiehen voimin. Autamme asiakkaitamme menestymään ja olemme mukana tekemässä liiketoiminnasta parempaa, kannattavampaa ja vastuullisempaa – kaikkialla maailmassa.