Pakoterikosdirektiivi tiukentaa pakotesääntelyä Suomessa

Pakotteiden rikkomisen seuraamukset tiukentuvat Suomessa merkittävästi. Taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston huhtikuussa 2024 antama pakoterikosdirektiivi (EU) 2024/1226, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa pakotteiden rikkomisesta aiheutuvia rikosoikeudellisia seuraamuksia EU:ssa. EU:n ja YK:n asettamien pakotteiden rikkominen on ollut Suomen rikoslaissa rangaistavaa säännöstelyrikoksena jo pitkään, mutta pakoterikosdirektiivi tiukentaa sääntelyä. Uuden sääntelyn myötä erityisesti oikeushenkilöiden, eli yhtiöiden, rangaistusvastuu kiristyy huomattavasti.

Hallitus antoi 12.12.2024 hallituksen esityksen (HE 202/2024 vp), jolla Suomessa pannaan täytäntöön pakoterikosdirektiivin velvoitteet 20.5.2025 mennessä. Lakivaliokunta on antanut esityksestä mietinnön 6.3.2025 (LaVM 2/2025 vp).

Käsittelemme alla keskeisimpiä muutoksia.

Pakotteiden rikkominen on jatkossa rangaistavaa myös huolimattomuudesta

Rikoslakiin ehdotetaan lisättäväksi uudet rikosnimikkeet pakoterikos, törkeä pakoterikos, tuottamuksellinen pakoterikos ja pakoterikkomus. Uusia säännöksiä sovelletaan pakoterikoksiin, jotka tulivat aikaisemmin rangaistaviksi säännöstelyrikoksina. Vaikka nimikkeissä on kyse pitkälti pakotesääntelyn yhdenmukaistamisesta EU-maissa ja sääntelyn täsmentämisestä, ne tuovat mukanaan myös uusia vastuita ja rangaistusasteikkoa kiristetään.         

Yksi keskeinen muutos on, että tuottamukselliseen pakoterikokseen voi jatkossa syyllistyä, jos tekijä on toiminut törkeän huolimattomasti ja rikottu pakote koskee puolustustarviketta tai kaksikäyttötuotetta[1]. Pakotteiden rikkominen ei ollut aiemmin rangaistavaa tuottamuksesta eli huolimattomuudesta, vaan rikosoikeudellinen vastuu on edellyttänyt tahallisuutta. Lisäksi törkeästä pakoterikoksesta tuomittava enimmäisrangaistus kiristyy neljästä vuodesta viiteen vuoteen vankeutta. 

Pakotteiden rikkomisesta oikeushenkilölle määrättävän yhteisösakon määrä kasvaa huomattavasti

Yhtiöiden ja muiden oikeushenkilöiden sekä niiden johdon näkökulmasta merkittävintä on oikeushenkilön rangaistusvastuun kiristyminen. Yhteisösakon enimmäismääräksi ehdotetaan viittä prosenttia oikeushenkilön liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 850 000 euroa ja enintään 40 miljoonaa euroa. Yhteisösakko voidaan tuomita pakoterikoksesta, törkeästä pakoterikoksesta sekä tuottamuksellisesta pakoterikoksesta. Yhteisösakkoa ei voida tuomita lievimmästä tekomuodosta eli pakoterikkomuksesta. 

Aiemmin pakotteiden rikkomisesta voitiin tuomita yhtiölle enintään 850 000 euron suuruinen yhteisösakko, joten kiristys on huomattava. Yhtiön johdon on huolehdittava entistä tarkemmin pakotteiden noudattamisesta, sillä pakotteiden rikkominen voi johtaa huomattavasti merkittävämpiin taloudellisiin seuraamuksiin yhtiöille. 

Miten sääntelyn kiristymiseen kannattaa valmistautua?

Yhtiöiden oikeudellisten ja taloudellisten riskien lisäksi pakotteiden rikkomiseen liittyy merkittävä mainehaitta. Rikoslakiin ehdotetut muutokset on tarkoitus saattaa voimaan 20. toukokuuta 2025, jolloin pakoterikosdirektiivin täytäntöönpanoaika päättyy. Yhtiöiden ja niiden johdon on siihen mennessä syytä:

• Kartoittaa liiketoiminnan mahdolliset riskialueet pakotteiden näkökulmasta.
• Tarkistaa sisäiset ohjeistukset, prosessit ja valvontamekanismit, jotta varmistetaan pakotteiden noudattaminen.
• Järjestää koulutusta henkilöstölle sekä johdolle.
• Tehostaa due diligence -prosesseja, erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa.

Ota yhteyttä, jos tarvitsette juridista neuvontaa yrityksessänne rikosoikeudellisiin vastuisiin, riskien hallintaan, due diligence -prosessien tai compliance-järjestelmien kehittämiseen liittyvissä asioissa.