Iiris Tuohimaan palkittuun lopputyöhön pohjautuva artikkeli on julkaistu Europarättslig tidskrift -julkaisussa
Voit lukea alla olevan uutisen englanniksi täältä.
Syyskuun alussa Associate-juristinamme aloittaneen Iiris Tuohimaan SIEC-testiä [1] tarkasteleva artikkeli on julkaistu ruotsalaisessa Europarättslig tidskrift -julkaisussa. Artikkeli pohjautuu Tuohimaan palkittuun yrityskauppajärjestelyihin liittyvään lopputyöhön Lundin yliopistossa.
Euroopan komission käyttämä SIEC-testi on ”tehokkaan kilpailun olennaista estymistä” ilmentävä yrityskauppoja arvioiva testi, jonka mukaan yrityskauppa läpäisee EU-komission tarkastelun vain, jos se ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua EU:n sisämarkkinoilla. Mikäli yrityskauppa olennaisesti estää tehokasta kilpailua markkinoilla luomalla esimerkiksi määräävän markkina-aseman, voi komissio kieltää yrityskaupan, määrätä sen purkamisen tai asettaa ehtoja sen toteuttamiselle.
Harvojen toimijoiden oligopolistisilla markkinoilla yrityskauppa ei kuitenkaan välttämättä johda määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen, mutta siitä huolimatta SIEC-testi edellyttää komissiolta vaativia oikeudellisia ja taloudellisia kilpailuvaikutusten arviointeja. Komissio onkin saanut viime vuosina arviointiinsa liittyen kritiikkiä SIEC-testin mielivaltaisesta soveltamisesta, joka on luonut yrityskaupan osapuolille epävarmuutta sen suhteen, aiheuttaako kauppa mahdollisia kilpailuongelmia.
CK Telecoms -ratkaisu
Iiris Tuohimaa analysoi artikkelissaan SIEC-testiä ja sen soveltamista oikeuskäytännön avulla. Artikkelissa tarkastellaan kriittisesti Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen antamaa Iso-Britannian televiestintäalalla ehdotettua sulautumaa koskevaa CK Telecoms -ratkaisua (asia T-399/16) ja tuomioistuimen lähestymistapaa SIEC-testiin oikeudellisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Vuonna 2020 unionin yleisen tuomioistuimen antama CK Telecoms -ratkaisu oli ensimmäinen vuoden 2004 SIEC-testin käyttöön ottamisen jälkeen, joka selvensi SIEC-testissä käytettäviä kriteerejä.
Tuomioistuin analysoi erityisesti oligopolitapauksiin liittyviä yksipuolisia vaikutuksia, joilla tarkoitetaan yritysten kykyä nostaa hintoja yrityskaupan jälkeen yrityskaupasta johtuvien kilpailupaineiden poistumisen vuoksi. Tuohimaan mukaan unionin yleinen tuomioistuin vähensi merkittävästi komission mahdollisuuksia kieltää yrityskauppa oligopolisitisilla markkinoilla, ja näin ollen asetti kaivattuja rajoja komission mielivaltaiselle SIEC-testin soveltamiselle ja aineelliselle arvioinnille. Toisaalta Tuohimaa arvioi, että unionin yleinen tuomioistuin lisäsi entisestään SIEC-testiin liittyvää oikeudellista ja taloudellista epävarmuutta, sillä ratkaisussaan se perusteli oikeudellisia seikkoja epäjohdonmukaisesti ja tarkasteli taloudellisia näyttöjä kiistanalaisesti.
Komissio valitti ratkaisusta Euroopan unionin tuomioistuimeen (EUT) ja pian Tuohimaan artikkelin kirjoittamisen jälkeen EUT antoi kauan odotetun ratkaisun (asia C-376/20 P). Ratkaisussaan EUT kumosi unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun ja palautti asian uutta tuomioistuinkäsittelyä varten. EUT:n ratkaisu on pitkälti vahvistanut komission laajaa harkintavaltaa arvioida keskittyneillä markkinoilla tapahtuvia yrityskauppoja, jotka eivät luo määräävää markkinaosapuolta. Ratkaisu on merkittävä voitto komissiolle, ja sen voidaan katsoa tukevan entistä väliin tulevampaa lähestymistapaa yrityskauppojen valvontaan.
EUT:n ratkaisu ei ole kuitenkaan ihanteellinen mahdollista yrityskauppaa suunnitteleville, erityisesti oligopolistisilla markkinoilla toimiville yrityksille. Yritysten on jatkossa tehtävä perusteellinen oikeudellinen ja taloudellinen arviointi etsiessään mahdollisuuksia laajentumiseen tai yritysostoihin. Nähtäväksi jää, kuinka kauaskantoisia oikeudellisia vaikutuksia CK Telecoms -ratkaisulla on yrityskauppojen valvontaan.
Lue Iiris Tuohimaan artikkeli “EU merger control at a crossroads – CK Telecoms as an Opportunity to Clarify the SIEC Test of Unilateral Effects” kokonaisuudessaan täältä.
[1] SIEC = ”Significant Impediment to Effective Competition”
